Kävelyn terveysvaikutukset

Ihminen on luotu liikkumaan

Kävely on ihmisen luontaisin liikkumismuoto, ja ihminen jaksaakin kävellä pitkiä matkoja väsymättä. Kehossamme on kaikkialla nähtävissä tunnuspiirteitä siitä, että meidän on luotu kävelemään; luukudos kestää isoja, pystysuuntaisia voimia ja nivelet ja lihakset suojaavat luita. Lisäksi selkärangan rakenne ja melko suuret, pitkät varpaat auttavat ihmistä tasapainoilemaan pystyasennossa. Hermotuksen rakenne myös tukee heilurimaista liikettä, jota kävellessä tarvitaan. Liikkuminen kävelemällä on ihmiselle paitsi luontaista, myös tarpeellista, sillä paikallaan pysyminen johtaa helposti ongelmiin. Meidän tulisi kiinnittää tähän erityisesti huomiota tänä päivänä, kun elämäntyyli niin töissä kuin vapaa-ajalla on muuttunut hyvin istumapainotteiseksi.

Kävelyn monet hyödyt

Koska kävely on ihmiselle luontaista ja ensisijainen tapa liikkua paikasta toiseen, sillä on lukuisia terveyshyötyjä. Moni ihmisten terveyteen liittyvistä ongelmista juontaa juurensa nykyajan elämäntyyliin, joka sisältää usein vain minimaalisissa määrin hyötyliikuntaa. Paikallaan pysyvään elämäntyyliin liittyy muun muassa ylipainoa, lihassärkyjä, stressiä ja syöpää. Aineenvaihdunnan hidastuminen elintavan johdosta nostaa riskiä useille niin sanotuille elintasosairaudelle, kuten tyypin 2 diabetekselle ja suolistotulehduksille. Liikkumattomuus on erityisen suuri riski terveydelle, ja kävely onkin erinomainen tapa korjata tätä ongelmaa, sillä se sopii lähes jokaiselle ja sitä voi harrastaa missä tahansa ilman sen suurempaa aloituskynnystä.

Kävelyllä paino pysyy paremmin kurissa

Kävely on helppoa liikuntaa, joka on mahdollista lähes milloin vain. Sitä on helppo lisätä arkeen lyhyinäkin pätkinä, mikä on ideaalia painonhallinnan kannalta. Kävelyllä on monia samanlaisia terveysvaikutuksia kuin millä tahansa muulla liikunnalla, ja jo vaihtamalla työmatka-autoilun kävelyyn, pystyy viikoittaista liikunta- ja askelmääräänsä lisäämään useilla kilometreillä. Päivittäistä liikuntaa lisäämällä painonhallinta helpottuu ja erityisesti sisäelimien ympärille kertynyt haitallinen rasva vähenee. Kävely on erinomainen tapa kasvattaa jalkojen ja keskivartalon lihaksistoa. Suurempi lihasten määrä kuluttaa enemmän kaloreita ja helpottaa myös tätä kautta painonhallintaa. Lisäksi kävely on hyvää ajanvietettä, joka pitää sinut kaukana jääkaapista.

Stressi vähenee

Kävely on hyvä tapa lievittää stressiä, joka on pitkäaikaisena haitallista elimistölle. Pitkäaikaisen stressin myötä elimistö on ikään kuin jatkuvassa valmiustilassa, ja lisämunuaisen kuorikerros tuottaa kortisolia, joka muun muassa hidastaa paranemista, huonontaa unen laatua ja lisää rasvan kertymistä ja proteiinien pilkkomista. Kun stressi vähenee, myös kortisolin pitoisuus elimistössä tasaantuu ja sitä kautta myös muut terveysvaikutukset tulevat esiin. Esimerkiksi paremman unen myötä saattaa tuntea olevansa energisempi, muisti toimii paremmin ja ajatus kulkee selkeämmin. Kävely töihin tai pieni lenkki kesken päivän saattaa myös parantaa työtehoa ja keskittymistä huomattavasti, sillä se lisää verenkiertoa tärkeillä alueilla.

Kävely suojaa niveliä ja selkää

Erityisesti, jos henkilöllä on ylipainoa tai taipumusta selkäsärkyyn, on kävely erinomainen liikuntamuoto. Se ei rasita jänteitä ja niveliä samalla tavalla kuin esimerkiksi juoksun tai aerobicin ylös ja alas suuntautuva liike, jossa rasitus kohdistuu erityisesti akillesjänteisiin, nilkkoihin ja polviin. Kävelyssä iskut ovat vaimeita, mutta se on silti tehokasta liikuntaa. Kävely maastossa kehittää lisäksi tasapainoa sekä keskivartalon syviä ja jalkojen pieniä lihaksia, joiden kunnossa pitäminen on ehdottoman tärkeää, jos kärsii selkä- tai nivelsäryistä. Hyvä tasapaino myös ehkäisee loukkaantumisia. Kävelemällä rasitus kohdistuu melko tasaisesti koko kehoon, joten sen kuormittavuus nivelille vähenee.

Sairastumisriski moniin sairauksiin vähenee

Kävely on erinomainen tapa parantaa vastustuskykyään. Aineenvaihdunnan kiihtyessä myös immuunijärjestelmälle tärkeän imunesteen kierto elimistössä lisääntyy. Lisäksi esimerkiksi luonnossa liikkuessa altistuu väistämättä erilaisille mikrobeille, jotka pienellä altistusmäärällä kouluttavat immuunijärjestelmää reagoimaan. Kävelyn on lisäksi todettu vaikuttavan rasva- ja kolesteroliarvoihin, ja se auttaa pitämään verensokerin ja insuliiniarvot tasaisena. Kävellessä verenpaine laskee sekä stressin vaikutuksen vähenemisenä että kunnon paranemisen seurauksena. Verenpaineen lasku puolestaan pienentää aivohalvausriskiä ja pienentää sydämeen kohdistuvaa rasitusta ja sitä kautta laskee sydämen vajaatoiminnan riskiä. Korkean verenpaineen lasku pienentää myös riskiä saada sydäninfarkti ja suojaa verisuonia rasitukselta.

Miksi kävely on terveellistä lähes jokaiselle?

Jokaisen tulisi ottaa kävely osaksi päivittäistä liikuntaansa edes jossain määrin. Moni kuntourheilijakin hyötyy ylimääräisistä kävelylenkeistä. Matalalla sykkeellä tehty harjoittelu saa solut tuottamaan kasvutekijää, joka lisää angiogeneesiä ja sitä kautta hapenkuljetusta kudoksiin. Kaikki ihmisen kudokset tarvitsevat happea pysyäkseen elossa ja myös toimiakseen paremmin. Kävely on helppo tapa myös viettää aikaa ystävien kanssa ja huolien jakaminen yhteisellä kävelylenkillä voi olla mitä parhain stressinpoistaja. Kävely toimii myös melko hyvin jumiutuneiden lihasten avaamisessa, ja kävellessä on helppo tehdä esimerkiksi pieniä käsiliikkeitä ja heiluttelua, joka avaa hartioita ja helpottaa selkäkipuja.

Kävelyllä voi olla mahdollista myös suojata itseään syövältä. Ihmisen DNA:ssa tapahtuu mutaatiota vakionopeudella ja aina toisinaan tällainen mutaatio saattaa johtaa syöpään. Kävely lisää aineenvaihduntaa myös solutasolla, ja solun lisääntynyt aineenvaihdunta suojaa DNA:ta puhdistamalla kuona-aineita nopeammin ja kiihdyttäen mutaation korjaamista sekä DNA-polymeraasin toimintaa. Kävely saattaa myös ehkäistä telomeerien lyhentymistä ja sitä kautta estää ennenaikaista ikääntymistä. Kyseinen mekanismi on liitetty moniin neurodegeneratiivisiin sairauksiin, joten kävelyllä voi ehkäistä hermoston ikääntymisen oireita. Se lisää myös basaaliganglioiden ja hypotalamuksen alueen verenkiertoa, ja voi sitä kautta parantaa motoriikkaa ja oppimista sekä ehkäistä Parkinsonin ja Huntingtonin tautia.