Kävely urheilulajina

Kävely on tehokasta ja terveellistä liikuntaa, jolla on lukuisia hyviä vaikutuksia niin kehoon kuin mieleen. Mutta tiesitkö, että sen lisäksi että kävely on terveellinen ja rentouttava harrastus, se on myös kilpaurheilulaji? Kävely on Suomessakin virallinen yleisurheilulaji, jossa riittää sarjoja alle 10-vuotiaista aina aikuisille saakka. Kävely on myös yksi olympialaisten lajeista; se oli ensimmäistä kertaa mukana vuonna 1906.

Kävely yleisurheilulajina

Kävely on yksi yleisurheilun kilpailulajeista. Yleisurheilu on yleistermi kävely- ja juoksulajeille, heitoille ja hypyille sekä kyseisistä lajeista koostuville moniotteluille. Suomessa yleisurheilua hallinnoi Suomen Urheiluliitto eli SUL. Yleisurheilun kävelyssä naisten arvokisamatka on 20 kilometriä ja miesten sekä 20 kilometriä että 50 kilometriä. Kisoissa on tavoitteena sijoittua hyvin tai saada mahdollisimman hyvä aika. Kilpailijoiden on myös käveltävä tietyn kävelytekniikan mukaisesti.

Kilpakävelymatkat

Kilpakävely vaativa kestävyyslaji, jossa kilpailumatkat ovat nuorimpien sarjoista lähtien melko pitkiä. Suomessa kävelykilpailujen viralliset matkat määräytyvät iän ja sukupuolen mukaan. Kilpailuluokkia on aina 9-vuotiaiden matkasta aikuisten matkoihin saakka. Matkan pituus nousee kilpailijoiden iän mukaan. Esimerkiksi 9-vuotiaiden tyttöjen ja poikien matka on 600 metriä, 10–11-vuotiaiden 1000 metriä ja 12–13-vuotiaiden 2000 metriä. 14–15-vuotiaiden matka taas on 3000 metriä ja 17-vuotiaiden 5000 m / 10 km.

19-vuotiaiden sarjassa miesten matka on 10 kilometriä ja naisten sen sijaan 5 000 metriä / 10 kilometriä. Seuraava sarja on 22-vuotiaiden, jossa naisten matka on 5 000 metriä / 20 kilometriä ja miesten 10 kilometriä / 20 kilometriä. Viimeinen kilpakävelyn sarja on naisten ja miesten sarja, jossa naisten matka on 20 kilometriä / 50 kilometriä ja miesten 20 kilometriä / 50 kilometriä.

Sääntöjen mukainen kävelytekniikka

Kilpakävelyllä on tietysti erilaisia sääntöjä – kuten kaikilla kilpaurheilulajeilla. Kilpakävelyn säännöt on kirjattu kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntökirjaan ja niitä noudatetaan sekä kilpaurheilun harjoituksissa että kisoissa. Sääntöihin kuuluu, että kilpakävelijän on otettava askelia niin, että säilyttää kosketukseen maahan siten, ettei ihmissilmällä havaittavaa kosketuksen irtaantumista esiinny. Etummaisen jalan on myös oltava suorassa – eli ei taivutettuna polvesta – maakosketuksen alkamishetkestä alkaen aina siihen asti, kun se on pystysuorassa asennossa.

Kilpailijoiden kävelytekniikkaa valvovat kilpailussa kävelytuomarit. Tuomarit varoittavat sääntöjen rikkomisesta kävelijää merkein. Puutteellinen maakosketus ja koukkupolvi näytetään merkeillä, joista puutteellisen maakosketuksen merkki muistuttaa kyljittäin olevaa w-kirjainta ja koukkupolvi taas kyljittäin makaavaa v-kirjainta. Kävelijän suoritus hylätään, jos vähintään kolme tuomaria toteaa saman kävelijän kävelevän sääntöjen vastaisesti. Tällöin kilpailija poistetaan radalta. Tuomarit toimivat kilpailussa itsenäisesti, eli he eivät saa keskustella toistensa kanssa kilpailun kulusta sen aikana.

Kävely olympialaisissa

Kävely on ollut jo pitkään myös olympialaji ja nykyään niissä on kolme eri kävelymatkaa: miesten 50 kilometrin matka ja sekä naisten että miesten 20 kilometrin matka. Miesten 50 kilometrin matkaa ei kuitenkaan nähdä olympialaisissa enää kauan, sillä 50 kilometrin matka poistuu ohjelmasta Tokion vuoden 2020 olympialaisten jälkeen. Naisille ja miehille tulee arvokisoihin kaksi eri matkaa ja matkat ovat haarukassa 10–35 kilometriä.

Miesten 20 kilometrin kävely on kuulunut olympialaisissa kisattaviin lajeihin jo vuodesta 1956 lähtien. Naisten 20 km kävelymatka on ollut olympiaohjelmassa sen sijaan kuitenkin vasta vuodesta 2000 lähtien. 50 kilometrin matkasta on myös kisattu jo kauan, sillä se on ollut olympialaisten laji jo vuodesta 1932 lähtien. Menestynyt kävelyn olympiaurheilija on esimerkiksi Puolan Robert Korzeniowski, joka on voittanut neljä olympiakultaa.

Kuuluisia kilpakävelijöitä

Kuuluisia kilpakävelijöitä ovat olleet esimerkiksi italialainen vuonna 1901 syntynyt Ugo Frigerio, joka on voittanut olympiakultaa peräti kolmesti ja olympiapronssia kerran. Kuuluisia pikakävelijöitä ovat myös puolalainen kävelijä Robert Korzeniowski, joka on nelinkertainen olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari sekä ecuadorilainen Jefferson Leonardo Pérez Quezada, joka on olympiavoittaja sekä kaksinkertainen maailmanmestari. Myös Vladimir Golubnitši on menestynyt kävelijä, joka on voittanut kahdesti olympiakultaa ja kerran Euroopan mestaruuden.

Suomalaiset kilpakävelijät ovat myös saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Menestyneitä suomalaisia kävelijöitä ovat Sari Essayah, Valentin Kononen ja Reima Salonen. Reima Salonen on voittanut Euroopan mestaruuden 50 kilometrin kävelyssä ja Sari Essayah kultaa ja pronssia maailmanmestaruuskisoissa 10 kilometrin kävelyssä sekä myös kultaa Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Valentin Kononen on voittanut 50 kilometrin maailmanmestaruuden ja lisäksi hän on sijoittunut toiseksi sekä Euroopan- että maailmanmestaruuskilpailuissa.

Kilpakävelyn aloittaminen ja harjoittelu

Kilpakävely on yleisurheilulaji ja sen harjoituksia järjestävät etenkin erilaiset yleisurheilutahot. SUL eli Suomen Urheiluliitto tarjoaa joko suoraan tai eri jäsenseurojensa kautta erilaista kilpakävelyn kilpailu- ja valmennustoimintaa. Toimintaa kannattaakin siksi kysellä lähialueensa seuroista. Lapsille ja nuorille järjestetään useasti esimerkiksi erilaisia yleisurheilukouluja ja nuorisovalmennusryhmiä, joissa voi oppia myös pikakävelyn tekniikan. 17-vuotiaasta lähtien on myös mahdollista päästä mukaan liiton järjestämään nuorten maajoukkueleiritykseen.

Kilpakävelyn harjoittelua järjestävää tahoa voi olla joskus hieman vaikea löytää oman paikkakuntansa läheisyydestä. Paikkakuntien valmennusryhmien lisäksi Suomessa on kuitenkin ajoittain myös kilpakävelykiertueita, jotka kiertävät Suomen eri paikkakunnilla. Kiertueilla lajista kiinnostuneet ja siitä tietämättömät voivat tutustua lajiin. Ajankohtaisista tapahtumista ja kilpailuista voi hakea tietoa esimerkiksi Suomen urheiluliiton nettisivustolta tai kysymällä suoraan oman lähialueensa eri urheilutahoilta sen järjestämästä toiminnasta.